Matka+päiväkirja

Tällä kertaa tarina kertoo virkamatkasta (Turtiainen/Kentz)

Bett on käsite. On ollut jo kolmekymmentä vuotta. Jokainen opetusteknologian kanssa puuhaava tietää ”Bett Shown”, mutta silti se on itse koettava. Kun 40 tuhatta innokasta alan harrastajaa suuntaa Lontoon Exceliin tammikuun lopussa, niin Suomessa on tapana järjestää Educa-messut. Ei kovin viisasta. Mutta jotta perinne ei katkeaisi, niin taas ensi vuonna educalaiset noudattavat samaa vakiintunutta käytännettä (29.-30.1.2016). Siis oikeesti.
BETT16 Bett kokoaa valtavaan messuhalliin toinen toistaan upeampia opetusteknologiaan soveltuvaa ideaa ja innovaatiota. Turhanpäiten ständiä ei kuitenkaan kannata varata, vaan pelkästään totisessa kaupantekomielessä. Saa nimittäin myydä aika paljon älykynään, ennen kun on postimerkinkokoisen (kuuden neliön) markkinapaikan kustannukset kuoletettu.

[Yleisilme – kohtelias, selkeä, hallittu]

#Britteinsaarilla_on_aina_ilo_matkustaa! Ihmiset ovat kerta kaikkiaan ystävällisiä ja kohteliaita. Suomalaisen suusta livahtaa toki liian usein ”Sorry?”, vaikka sitä miten yrittää muistaa kohteliaisuuden pelisäännöt. Oli aivan mykistävän häikäisevää, miten messuhenkilökunta jaksoi luontevasti ja aidosti hymyllä ohjatessaan ihmismassaa rekisteröitymään, skannatessaan väkeä BettArenan esityksiin, tai neuvoessaan milloin mitäkin. Sama kohteliaisuus ja ystävällisyys välittyi myös messuosastoilla: yhtään perinteistä hapannaamaista pöytään nojailijaa emme päivien aikana tavanneet. Yhä uudelleen ja uudelleen kauppamiehet ja -naiset jaksoivat houkutella väkeä omalle osastolleen. Ja kun menit, niin sait tarinan, joka oli aina innostunut ja tuore. Kun kerroit omista kokemuksistasi, niin sinua kuunneltiin ja mielipiteistäsi arvostettiin. Ei kuulosta kotimaiselta, vai mitä? Meillä Suomessa on tapana se, että jos erehdyt kommentoimaan kokemuksiasi vastaavankaltaisen tuotteen suunnasta, niin rättiä tulee: ensin ykkös- ja kakkostason rätit ja sitten ne originellit lattiatason rätit. Bettissä kokemuksistasi oltiin innoissaan, vaikka ne olisi hankittu kilpailijan tuotteen avulla: ”Hei, nyt puhutaan samaa kieltä!”.

Sir Ken Robinson

Ahtaus tai ruuhkaisuus eivät messuvierasta vaivanneet. Vaikka väkeä oli teoriassa pakko olla tungokseen asti, niin ainoa paikka, jossa oli niin sanottu ”ryysis” oli perjantai-illan keynotessa: Sir Ken Robinson. Jaa kuka? Amerikkalaistunut britti tohtori, joka puhui vuonna 2006 kuuluisan TedTalkin, ja nostatti luovuuden uudelleen jaloilleen koulumaailmassa. Bisnespuolellahan sen taas teki tohtori @Richard_Florida

Oikeastaan Ken puhui inhimillisyydestä, kuuntelemisesta ja arvostamisesta sekä ihmiselle luontaisesta tavasta leikkiä, kisailla ja olla luova. Jokainen opettaja ylläpitää luokassaan koulutuskulttuuria, ja siksi muutoksen on lähdettävä yksilöstä. Tarinoiden lomassa Sir nauratti yleisöään: kyllä kävi selväksi että puhuminen on tämän herran työtä.

Luennon alussakin muuten vähän nauratti. Kävi näet niin, että BettAreena oli tupaten täynnä (really?): ihmisiä lainehti valtoimenaan areenan suuaukossa. Me viisaat suomalaiset olimme tietysti asettautuneet ensimmäisiin penkkiriveihin jo hyvissä ajoin. Tosin oli käynyt [Digital Natives] Mark Prenskylle. Mark parka etsi katsellaan tyhjää paikkaa ja väisteli lattialla istuvia. Mahtoi siinä Prenskyn mielessä risteillä yhtä jo toista: ”Perhana, ei kai tässä joudu oikeesti istuu tohon likaselle laittialle? Hei-ei! Ois hitsin kiva päästä mukaan!”. No, lopulta Markille löytyi paikka.

[Skandinavia@Bett]

Messujen aikana järjestetään myös Skandinaviaa käsittelevä erillistapahtuma. Kyllä Skandinaviassa kaikki on paremmin – tai no, ainakin siltä se kuulosti kun tohtori Larry Johnson kertoi S@B-tapahtumassa julkistetun ”An NMC Horizion Project Regional Report 2015/Technologiy Outlook for Scandinavian Schools”. Skandeihin kohdistunut selvitystyö perustuu paneeleihin, jossa 60 alan asiantuntijaa ovat julkilausuneet viisauksiaan. Oikeastaan aika hämmästyttävää raportissa on se, että se on niin erityislaatuinen suhteessa K12-, Higher Education- ja Schools Edition-raportteihin.

Lukekaa hyvät ihmiset – siksi näitä raportteja tehdäänkin: lukemista varten päätöksenteon tueksi. Niissä viisaat ihmiset antaa tuosta vaan neuvoa – tai kuten Johnson ja Samantha Adams Becker totesivat: keisseistä voi ottaa mallia omiin juttuihin. Miten sitten skandit – siis Norja, Tanska ja Ruotsi – poikkeavat opetusteknologiassa maailmalla muista?
NMC_skan

[Ohjelmointi, robotiikka, koodaus]

Johnson sanoi, että kaikille kaikkialla maailmassa on tärkeää mobiilioppiminen ja sosiaalinen media – mutta koodaus ja robotiikka on uutta. Itse asiassa tohtori Larry Johnson odottaa opetusteknologian saralla Skandinavialta järisyttävän paljon.

Voihan Suomi, miksi emme olleet mukana? Toisaalta raporttiin tutustuneena voi todeta, että me olemme hyvässä vauhdissa. Tai oikeastaan se, missä olemme vauhdissa, on pedagogiikka. Meillä on loistavat mahdollisuudet OPS2016 avulla saada juurrutettua esim. avoimet oppimistehtävä, tiimioppiminen, suunnitteluperustainen/orientoitunut pedagogiikka kaikille kouluasteille – myös lukioon.

[Lapset ja nuoret]

lapset
Huisketta messuille toivat lapset ja nuoret, jotka koodasivat, rakensivat ja ohjelmoivat. Heitä oli joka paikassa. Joko he olivat esittelemässä osaamistaan tai sitten he olivat tuulleet tutustumaan messuille. Ihan totta! Aikamoista intoa ja lentoa oli MineCraftin osastolla. Jälleen kerran sitä tuli itse vakuuttuneeksi pelillisyyden roolista oppimisessa: ja Minen voima on niin monta kertaa jo nähty – Tiesitkö muuten, että Mine on maailman myydyin PC-peli!Me ei tiedetty, kun ei olla PC-ihmisiä.

[LEGOeducation – LEARNTOLEARN]

Entäs sitten LEGOeducation? Loistava konsepti, jonka motto on ” LEARNTOLEARN”. On vaikea selittää, mikä teki legoista, jälleen kerran, niin uuden oloisen tuotteen? Legot eivät edustaneet pelkkää pikkulapsipedagogiikkaa, vaan palikat taipuivat eri oppiaineiden tai kokonaisuuksien opetukseen – demoja oli matikasta, luonnontieteistä, kirjallisuudesta ja yhteiskuntaopista sekä design ja teknologia aihekokonaisuuksista. Tuossa konseptissa on jotakin sitä samaa, mitä on myös LegoMoviessa: saa ajatella pois kaavoista, saa oivaltaa ja saa luoda uutta ja toimivaa – ja saa oppia!

[SteveJobsSchool]

Kaikki vanhan liiton opetusteknologistit tietävät, että Alankomaat on ”One of the mesta, jota kannattaa seurata*”. Niin kävi jälleen kerran. Amsterdamissa on Steve Jobsin periaatteiden mukaan toimiva koulu. Ja arvatkaapas mitä? Koulu suunnittelee kansainvälistä Rolloutia! Juhuu – jos niin käy, niin täällä olisi muutama luokanopettaja tarjolla!

Koulu lupaa olla lapsen asialla ja hänen tukenaan: ihan loistava juttu – saa tulla Suomeen, kiitos. Ai, niin: Ja lukekaa se Jobsin kirja!
*Niin ja tietysti on Kanada ja Australia, niin ja britit (avoimella puolella).

SJS

The Steve JobsSchool has clear statements about its pledge to its pupils.
We promise to:

– Listen carefully when you tell us you would like to learn something
– Let you decide what you will do, and when, and help you set up the activity
– Lead you to the right questions so you can determine what you want to learn
– Help you get even better at the things you already do well
– Keep challenging you to take the next step and go beyond what you thought you could do
– Help you interact with others
– Teach you how to work in a team
– Carefully assess how you learn best
– Help you discover what your talents are
– Use today’s technology to prepare you for the world of tomorrow
– Encourage you to use your imagination to dream up new ideas or make things bigger and better
– Do our utmost to make sure you are not bullied (which also means you won’t become a bully either)
– Make sure you are well-prepared for your next school when you finish this one
– Help you learn things you will profit from throughout your life
– Do our utmost so you will cherish your time with us for many years ahead

[Pilvee]

Mitä muuta?
Tarjolla oli lukuisa määrä erilaisia pilvipalveluratkaisuja ja uusia oppimisympäristöjä. Vanhoista, pariin kertaan messuilla palkittuna frog. Ei mitään turhia selittelyjä – konsepti on vain niin huikea, että hus: webbiin siitä! Frog soveltuisi mainiosti myös täydennyskoulutuksen oppimisympäristöksi: on kuule rajapintaa ja sovellusta tabletille – on erilaista näkymää oppimisen analytiikkaan – Mulle-tällänen-just-heti-pliis –fiilis valtaa!

Apua – törsääkö joku vielä rahojaan älytauluihin? Tämä aika on kevyt ja mobiili, ei seinään pultattu ja perässä raahattava! Mutta kyllä niitä siellä vielä oli, siis seinään pultattavia. Hirmu lähelle ei mieli tehnyt – mutta varmasti kosketeltavuus ja resoluutio ovat jotain ihan muuta kuin ennen vanhaa. Älytykit on kai jo kuollut idea.

[Pöljät taulut]

Mutta mitä sitten teki mieli hiplata, oli bird – a class above! Mistä kyse? No voisiko sanoa, että älykkäästä sormustimesta, jonka taikaiskusta tyhmälle seinälle projisoituva kuva (näkymä esim. sovelluksesta) muuttuu älykkääksi. Tykin ja päätelaitteen oltava bluetooth yhteensopivia. Tämä on innovaatio, ja kelpaisi meillekin.

Tykeistä kun puhe tuli, niin olihan siellä innovaatiota silläkin saralla. Personal Projector toimittaa hauskoja ja näppärän pieniä ”henkilökohtaisia” taskuunsujautettavana projektoreita. Tuotteet perustuvat Led-teknologiaan, ja laite on yhteensopiva myös mobiilien päätelaitteiden kanssa (iPod/iPhone, iPad+Android): langattomasti tai langalla (VGA/HDMI). Pico – on projektorivauva, tosi söpö. Tällä hetkellä tuotteita ei pääse hiplaamaan kivijalkakauppaan, vaan nettiin siitä, jos mieli tekee pikkuista kuvanheitintä. [Niin ja saa niitä Asus yms. merkkisinä, jos tuote tunnettavuutta kaipaat]

[SPHERO – hanki kauko-ohjattava pallo hintaan 130€]

Meidän äidit pyörtyisivät, mutta heillä onkin jo varttuneeseen ikään ehdittyään rutkasti assosiaatioesteitä: meillä ei ole! Tavattiin messuilla robottien lisäksi Sphero 2.0. Olipas herttainen pallo. Kollegamme IlonaIt:stä ajaa hurruutteli sillä pitkin mattoa, ohjaten pompulaa iPodilla hurjaa kahden metrin sekuntinopeutta. Siis mitä varten?

Sphero 2.0 on yhteensopiva yli 25 sovelluksen kanssa, ja sitä voi ohjata sekä IOS- että Android-laitteella. Päättömän kurvailun lisäksi Sphero toimii käsiohjaimena tablet-laitteen sovelluksiin – vau mikä pelikokemus! Vielä kosmisemmaksi homma muuttuu kun testaat palleroista laajennettua todellisuutta hyödyntävissä (AR) peleissä. Sphero pitää kokea, ei sitä voi selittää.

[AR – Agmented Reality]

Ennen Bettiä olimme jo melkein unohtaneet koko AaÄrrän, ja tyytyneet lisäämään tietoa QR-koodien avulla – kun se on niin vaivatonta. Lisätty todellisuus on kuitenkin tullut jäädäkseen. Suomessa AR-kentällä (Lahtea lukuun ottamatta) on ollut aika hiljaista, mutta Blipparin lavashow (ja osasto) teki selväksi, että askelia on otettu tällä saralla. Kun bilsankirjassa hyönteiset pölyttävät ja kukka alkaa ihan oikeasti kasvamaan saatuaan riittävästi vettä, valoa ja ravinteita, niin voi pojat! Mitä AR on? No, tsekkaa netistä, mutta pähkinänkuoressa siinä yhdistyy ja kommunikoi todellinen ja virtuaalinen. Erittäin uppouttavaa.

Mihin muuhun me uppouduimme? Tämä oli myös jo aikaisemmin kokeiltu – 3D –lasit. Sampan osastot eivät ole yleensä niitä, johon me alamme muodostamaan jonoa, mutta nyt mentiin jonon jatkoksi. Kokeilimme messuilla mielettömiä – erittäin todentuntuisia 3D-laseja. Demokonsepti oli hauskasti toteutettu: asiakas Aarnion pallotuoliin ja lasit päähän. Siinä sitä sitten oli kuin Matrixissa ihan toisessa ulottuvuudessa. Kollegoita olikin hauska seurata – päät pyörivät ylös ja alas, sivulle ja taakse ja koko ajan kroppa oli saumattomasti toisessa todellisuudessa – Venetsiassa tai Grand Canyonin kansallispuistossa. Mielettömät mahdollisuudet oppimisessa – kelatkaa! Siitä vaan Egyptiin ja orjaksi orjien joukkoon pyramidia rakentamaan. Auts!

3D tulostaminen oli jo niin arkipäivää messuilla, että sitä myytiin joka toisella kojulla. Kävimme loistavaa keskustelua siitä, mikä nautinto olisikaan tulostaa suomalaisia ideoita ja oivalluksia niitä tarvitseville: saunoja tai perinneruokaa, nam! Se kävi selväksi, että aika on digitaalinen, jossa virtuaalinen ja fyysinen kohtaavat konkreettisesti. Menkää messuille hyvät ihmiset – avartaa se!

Kokonaisuutena Bettistä jäi sellainen fiilis, että opetus ja oppiminen on oikeasti viimeinkin irtautumassa pulpeteista – lattialle. Robotit ja tekeminen on lattiatason hommaa. Kuka hullu enää istuu pulsassa? Ja itse pitää tehdä ja kokeilla, kuten yksi koululainen totesi: ”Ääh, sun pitää itse kokeilla – en mä jaksa selittää, mut se on ihan helppoa!”.

http://voice.adobe.com/v/GfpYujh2Soh

P.S. Innovatiivisen joukkoistaja reissussa oli tietysti IlonaIt:n hauska pelilliseen oppimiseen perustuva SmartFeet kisa. Jääväsimme itsemme pelistä, ja näin tarjosimme kollegoille loistavan tilaisuuden kisata, pärjätä ja voittaa!

smartF

Advertisements