Oivallukseen johtaminen

Mari ja Sanna tarkastelevat digiajan johtajuutta oivallukseen johtamisena.

IMG_0599
Osaamisen johtajat digiajalla

Tässä blogissa on aikaisemminkin kirjoitettu, että nykypäivänä lapset ovat sangen näppäriä älypuhelimien ja tietokoneiden käyttäjiä. Tutkimukset muistuttavat, että vaikka lapset hallitsevat älyvimpainten teknisen käytön ja hyödyntävät niitä aktiivisesti sosiaalisessa kanssakäymisessä, niin teknologian hyödyntäminen oppimisessa on vielä outoa. Oppilaat eivät osaa soveltaa uusinta teknologiaa opiskelunsa tukena. Teknologiavetoisuuden sijaan huomio tulisi kiinnittää oppimisprosessin ymmärtämiseen ja tukemiseen (1).

Lisäksi tiedetään, että suomalaisissa koulussa teknologiaa hyödynnetään oppimisen tukena hyvin vähän suhteessa teknologiavälineiden määrään nähden (2).

Tavoitteena meillä on kuitenkin kasvattaa ja opettaa tulevaisuuden tekijöitä, joiden työelämässä tarvittaville taidoille luodaan pohja jo varhaiskasvatuksessa, ja sen odotetaan kehittyvän läpi elämän oppimiskyvyksi ja myönteiseksi oppimisasenteeksi.
Mitä tulevaisuuden taitoja?

Tulevaisuuden taidot ovat osaamista, jota yhteiskunnan jäseniksi kasvavat nuoret tarvitsevat siirtyessään työelämään. 2020-luvulla työtehtävät organisoituvat tiimeihin, projekteihin ja verkostoihin, ja niiden ratkaiseminen edellyttää lähes 100 prosenttisesti tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä.
Yhteiskunnassa tapahtuva tiedon ja teknologian lisääntyminen, lasten ja nuorten teknologiaosaaminen ja näiden taitojen monipuolistaminen asettavat siis haasteen yhtälailla varhaiskasvatuksen kuin toisen asteen tai korkea-asteen osaamisen pedagogiselle johtamiselle.

Norrenan (2013) tulevaisuuden taitojen opettamiseen liittyvästä tutkimuksesta käy ilmi, että opettajien roolin, koulun rakenteiden ja koulua koskevien asenteiden on muututtava, jotta oppilaiden tulevaisuudessa tarvittava osaaminen voidaan varmistaa. Opettajien omat yhteistyötaidot ovat perinteisen yksinpuurtamisen kulttuurin puristuksessa kehittämisen tarpeessa samoin kuin opettajien teknologiataidot. Tulevaisuuden koulukulttuurissa työyhteisön kehittymisen kulmakivi on osaamisen jakamisessa ja toiselta oppimisessa. Tätä prosessia johtaa taitavan esimies.

Suomessa opetus- ja kasvatusalalla johtajuus on kiinnostava kysymys. Opettaja on pedagogisesti vapaa ja oman ryhmänsä/luokkansa johtaja, mutta opettajayhteisön pedagoginen ja juridinen johtaja on rehtori koulussa ja johtaja päiväkodissa. Esimies johdattaa työyhteisönsä digiaikaan.
Digiajan johtaminen ei ole pelkästään laitteiden ja vempainten kanssa puuhastelua tai niiden hankintaa tai hankinnan suunnittelua tai ongelmatilanteissa kunnan tietohallintoon soittamista, vaan ennen kaikkea johtajan oman myönteisen asenteen ja osaamisen aktiivista kehittämistä.

Johtajan on tiedettävä missä mennään omalla alalla ja pystyttävä peilaamaan oman työyhteisönsä osaamista tähän.

Jotta tieto- ja viestintäteknologiaa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia voidaan hyödyntää monipuolisesti ja kokonaisvaltaisesti, niin pelkkä laitteen käytön osaaminen ei riitä, vaan ajattelutavan oppimisesta täytyy muuttua. Vaikka muutos lähtee johtajasta, niin uudenlaisen pedagogisen tieto- ja viestintätekniikan innostuksen on synnyttävä koko työyhteisön yhteisenä oivalluksena. Taitava digiajan oppimisen johtaja onkin sopivasti vapautta ja vastuuta antava alaisensa aidosti kohtaava diplomaatti, joka näiden päivien tiukoissa taloudellisissa haasteissa on valmis taistelemaan omiensa puolesta, jopa terrierimäisesti!

1) Laru. J. 2012. Scaffolding learning activities with collaborative scripts and mobile devices. University of Oulu.
2) Norrena, J. 2013. Opettaja tulevaisuuden taitojen edistäjänä ”Jos haluat opettaa noita taitoja, sinun on ensin hallittava ne itse”. Jyväskylän yliopisto.
3) Survey of Schools: ICT in Education 2013. http://ec.europa.eu/information_society/newsroom/cf/dae/itemdetail.cfm?item_id=9920

Mainokset