Opettajayhteisön yhteistä pedagogista suuntaa etsimässä

Sebastian ja Markku etsivät vastausta kysymykseen ”Miten opettajayhteisö luo yhteisen pedagogisen suunnan?” Kirjoittajat heittävät takaisin pohdittavaksi joukon kiinnostavia kysymyksiä, joita jokaisen meistä on hyvä potia niin vanhempana kuin opettajana tai koulun rehtorina/johtajana.

Onko koulussa yksi vai useampi opettajayhteisö?

1

Puhaltavatko kaikki koulun opettajat yhteen hiileen ja luovat yhteistä pedagogista suuntaa?

Voiko koulussa olla yhden sijaan monta opettajayhteisöjä, ja sitä kautta yhden sijaan monia pedagogisia suuntia?

Tai yksittäisiä yhden pedagogin luomia omia pedagogisia suuntia? Vaikuttaako tähän se, mikä kouluaste on kyseessä: alakoulu, yläkoulu, yhtenäiskoulu, lukio, ammattikoulu tai jokin muu? Totta kai koulun koko ratkaisee aina osan pedagogiikkaa: mitä pienempi yhteisö on kyseessä, sitä tärkeämpää on löytää yhteinen pedagoginen näkemys ja tulokulma asioihin. Isommassa yhteisössä porukka eittämättä jakautuu: on lukuisia tiimejä ja paljon eri aineryhmien edustajia. Kuinka paljon on kyse (pedagogisesta)johtamisesta, kun määritämme ja etsimme opettajayhteisölle yhteistä pedagogista suuntaa?

Miksi tarvitsemme yhteistä pedagogista suuntaa?
Siksi, että oppimisen ja kasvamisen tukeminen on jokaisen opinahjon keskeinen tehtävä. Koulu on kokonaisuus, jonka tarkoitus on mennä kohti yhteistä päämäärää ja yhteinen päämäärä on selitettävissä oleva asia, mutta se vaatii aikaa yhdessä pohtimiselle ja päämäärän määrittelylle sekä yhdessä sopimiselle!

Mitä on oppiminen ja on kasvaminen?

Miten oppiminen ja kasvaminen nähdään eri yhteisössä ja miten oppimista ja kasvua lähestytään? Näiden peruskysymysten pohtiminen on keskiössä kun luodaan opettajayhteisön pedagogista suuntaa. Tässä kohtaa nousee esiin kysymys pedagogista johtamisesta: tarjoaako oppilaitoksen rehtori/johtaja puitteet aidolle avoimelle keskustelulle?

Ja annetaanko tälle keskustelulle yhdessä riittävästi arvoa kun tiedetään, että monesti käytännön asiat vievät kaiken sen liikenevän ajan oppituntien ulkopuolella?

Päämäärän saavuttamisen monet keinot
Yhteinen päämäärä voidaan saavuttaa usealla eri tavalla. Tarkoittaako yhteisen pedagogisen suunnan luominen sitä, että jokaisen opettajan tulisi toimia samalla tavalla päämäärän saavuttamiseksi? Näin ei varmasti ole – tarjoaahan opetussuunnitelmakin opettajille melkoisen vapauden menetelmien valintaan ja opetuksen toteuttamiseen. Kuitenkin jokaisen opettajan tulee arvostaa kollegan tekemää työtä ja hyväksyä se, että tyylejä ja tapoja on erilaisia. Toinen opettaja haluaa pulpetit pois luokastaan, toinen ei voisi kuvitellakaan toimivansa niin.

Emme voi väittää, että toinen tapa olisi toista parempi
Ovatko eri tyylit ja tavat ristiriidassa yhteisen pedagogisen suunnan luomisessa? Tuskin. Mutta jos olisi, niin opettajalta poistuisi luovuus, joka on vapautta toimia omalla tavallaan, ja palaisimme takaisin vanhojen opetussuunnitelmien ja komiteanmietintöjen vahvaan keskusjohtoisuuteen. Tämähän ei ole tarkoitus kun luodaan yhteistä pedagogista suuntaa.

Mikä ihmeen yhteinen pedagoginen suunta?
Nyt on varmasti hyvä määritellä, mitä tarkoitetaan yhteisellä pedagogisella suunnalla?

Yhteinen pedagoginen suunta tarkoittaa sitä, että jaamme yhteisen näkemyksen koululaivamme suunnasta ja päämäärästä. Se tarkoittaa, että olemme keskustelleet avoimesti työmme merkityksestä, opetuksesta ja oppimisesta.

Se tarkoittaa myös kollegan työn arvostamista ja kunnioittamista. Se ei ole sitä, että teemme kaiken samalla tavalla joka tilanteessa ja luovumme omasta persoonastamme ja luovuudestamme.

Opetussuunnitelmaprosessi ja pedagogisen keskustelun tärkeys
Kun luomme yhteistä pedagogista suuntaa, niin avainasemassa on pedagoginen keskustelu. Edellä todettiin jo, että keskustelu tarvitsee kipeästi koulumaailman niukkaa aikaa. Nyt, kun opetussuunnitelmaprosessi on käynnissä, on ensiarvoisen tärkeää, että pedagogista keskustelua käydään prosessin yhteydessä myös yksittäisten koulujen tasolla. Tämän tulisi olla selkeä osa opetussuunnitelmien tekemistä, koska opetussuunnitelmissa voimme tuoda esiin sen, mitä me itse omissa kouluissamme arvostamme – siis, miten luomme yhteistä pedagogista suuntaa ja näkemystä. Opetussuunnitelmaprosessi tarjoaa mahdollisuuden myös uudistua, joten siihen kannattaa tarttua ja käyttää siihen aikaa.

OPS2016 – Perusteluonnos

Advertisements