”If you can dream it, you can do it”

Lea ja Riikka kirjoittivat koulusta ja pyrkivät löytämän vastauksia siihen, millainen on unelma koulu opettajien mielestä? Kirjoittajat päättävät artikkelinsa kysymykseen: Mutta millainen olisi oppilaiden unelmien koulu?

Walt Disneyn kuuluisa lausahdus on voimaannuttava. Kysyimme tutuilta opettajakollegoilta, millainen olisi heidän unelmiensa koulu. Vastata sai vain yhdellä sanalla. Opettajathan tunnetaan rönsyilevinä puhujina, joten tehtävä ei varmaankaan ollut helppo; tiivistää yhteen sanaan koko koulun ydin.

kuva1

Millainen on unelmakoulu? Opettajien vastauksia (N=74) syksyllä 2014.

Unelmien koulu syntyy yhteisöllisyydestä. Yhteisöllisyyden perään on huudettu vuosikymmeniä juhlapuheissa ja suunnitelmissa, mutta yksin tekemisen kulttuuri elää vahvasti koulun arjessa. Yhteisöllisyyttä voi rakentaa, kunhan koko työyhteisö sitoutuu siihen. On kummallista, että vaikka opettajankoulutus valikoi sosiaalisesti lahjakkaita henkilöitä, yhteistyön tekeminen ja oman osaamisen esiin tuominen ja jakaminen on meille usein niin kovin vaikeaa. Vaikeaa on myös ottaa vastaan muiden ideoita ja ajatuksia, sekä rakentavaa kritiikkiä.

Kouluihin on luotu sähköisiä viestintävälineitä (Wilma, Frontier, GoogleDocs, Pedanet), joiden avulla perusopettajakokousasiat saadaan kaikkien tietoisuuteen. Tällöin yhteisöllisyyden vahvistamiseen, kuten toimintakulttuuriin, arvoihin, tavoitteisiin tai osallisuuteen liittyviin kysymyksiin, voidaan käyttää enemmän aikaa. Kun koulun aikuisilla on yhdessä toimimisen malli, vahvistuu oppilaiden yhdessä oppiminen ja toimiminen.

Oppilaiden osallistaminen ja ottaminen mukaan suunnittelemaan opetusta, siis omaa oppimistaan, vaatii myös vielä paljon kehittämistä. Jos jaksaisimme joskus kuunnella oppilaiden ajatuksia, saisimme monia hyviä ideoita ja lähtökohtia mm. oppimisprojektien aiheiksi. Yhteisöllisyys on myös sitä, että otetaan huomioon oppilaiden tarpeet ja toiveet. Yhteisöllisyyttä ovat myös tiiviit kontaktit ympäröivään yhteiskuntaan. Koulu ei voi olla yksinäinen saareke muun yhteiskunnan keskellä. Kouluun kutsutut vieraat ja vierailut lähiympäristöön ovat helposti toteutettavia avauksia oman lähiympäristön mukaanottamiseen opetukseen.

Useimmille opettajille koulun kiireettömyys olisi unelmien täyttymys. Myös huoltajien laatu -kyselyjen tuloksista voidaan huomata, että rauhallinen ja kiireetön ilmapiiri on tavoittelun arvoinen asia. Mutta kuka tai mikä tekee koulussa kiireen? Syyllisiä on vuosien varrella löytynyt useita: ops, oppikirjat, tuen puute, liika tuki, yhteiskunnan vaatimukset, vanhemmat, integrointi, inkluusio, Wilma, hankkeet, arviointi ja aina kasvava lippusten ja lappusten täyttäminen. Ja ruokalassakin pitää olla minuutilleen omalla ajalla, jotta selvitään ilman kaaosta. Uloskin pitäisi ehtiä ja vielä kiireämmin takaisin tunnille. Ulkoisia syitä kiireeseen on monia, mutta peiliin vilkaisulla saattaa löytyä yksi syyllinen lisää.

Toiminnallisuutta on lisätty viimeisten vuosien aikana erilaisten hankkeiden kautta. On Liikkuvaa koulua, Toiminnasta Voimaa-projektia, pelillisyyttä, projektioppimista, käänteistä opetusta, jotka kaikki lisäävät oppilaiden aktiivisempaa roolia.

Viime aikoina media on nostanut fyysisen oppimisympäristön keskusteluun; millainen luokkahuone aktivoi ja antaa toiminnallisia elementtejä. Millaisessa ympäristössä oppilaat viihtyvät ja millainen lisää oppilaiden aktiivisuutta?

Myös mobiilitekniikan tulo kouluihin lisää oppilaita osallistavaa toimintaa ja lisää “luokkahuoneesta-pois-pedagogiikka”, jos opettajilla on valmiuksia ja ennen kaikkea halua käyttää tekniikkaa tähän tarkoitukseen.

Toiminnallisuuden ja rauhallisuuden voisi joskus kuvitella olevan toistensa vastakohtia. Näinhän ei todellisuudessa ole, vaan aika usein toiminnallisuus ylläpitää rauhallisuutta ja tukee oppilaiden oppimista.

Leppoisa ja kannustava ilmapiiri on myös unelmakoulun merkki. Liika tiukkapipoisuus, joka kiireessä saattaa meitä leimata, ei kuulu unelmakouluun. Oppilaita ja kollegoita tulisi kannustaa ja positiivista palautetta antaa toisille päivittäin. Positiivinen ajattelu luo positiivista ilmapiiriä, joka puolestaan tuo mukanaan hyvää oloa kaikille. Positiivisella palautteella voidaan vähentää myös työrauhaongelmia.

Mutta millainen olisi oppilaiden unelmien koulu?

kuva3

Oppilaiden vastauksia Millainen on unelmakoulu-kysymykseen syksyllä 2014

Ovatko opettajat ja oppilaat kaukana toistensa unelmista? Ehkä unelmat ovat samoja, mutta näkökulma on eri. Oppilaiden mielestä koulun tulisi olla mukava (yhteisöllinen), rento (kiireettömyys) ja kiinnostava (toiminnallisuus). Vaikka näkökulma on eri, molempien ryhmien toiveet ovat yhteneväisiä. Miksi toiveemme eivät sitten kohtaa? If you can dream it, you can do it. Olisiko aika kääriä hihat?
IMG_9625

Mainokset